maanantai 10. helmikuuta 2014

Saamelaisnauhat ystävännauhoiksi


Saamelaisten kansallispäivää vietettiin 6.2.2014 ja sen kunniaksi pienimuotoinen katsaus saamelaisnauhoihin.

Lukemani mukaan saamelaisten kulttuurissa nauhoilla on ollut monta tärkeää käyttötarkoitusta. Nauhat voidaan jakaa käyttötarkoituksen mukaan pukujen vöihin, kenkien pauloihin, komsionauhoihin sekä koriste- ja solmimisnauhoihin (esimerkiksi pussit ja kukkarot).

Nauhat siis ovat oleellinen osa saamenpukua, joka on yksi näkyvimmistä saamelaisten kansallistunnuksista. Saamenpuku oli aiemmin arkivaate, mutta nykyään sitä käytetään usein juhla- ja edustusasuna. Suomen Lapissa on viisi eri pukutyyppiä, joiden malleissa, väreissä ja kuvioissa näkyvät paikalliset piirteet.


Saamelainen kehto eli komsio tai gietkka
Finna
       
Saamelaisnauhojen valmistustapoina on perinteisesti käytetty palmikointia tai nauhan kutomista käsin. Palmikkonauhoja käytetään solmimisnauhoina kintaiden, pussien ja kukkaroiden suussa sekä kenkien pauloissa. Värit noudattavat eri alueiden päävärejä ja lankojen määrä on eri miehillä ja naisilla, miehillä usein parillinen ja naisilla pariton.

Kudotut nauhat jaetaan työtavan mukaan niisivöihin ja kudottuihin nauhoihin. Kudonnassa käytetään työkaluna poronsarvesta tehtyä tiuhtaa tai käpyä. Paulat, vyöt, hulpionauhat ja komsionauhat ovat kudottuja nauhoja. Naisilla ja miehillä ovat omat kuviomallistonsa nauhoissa. Naisen paulojen kuviomallit ovat epäsymmetriset ja miehen symmetriset. Vöiden kuviomallit poikkeavat leveydessään, sillä naisen vyö on kapeampi kuin miehen. Mies käyttää myös nahkavyötä. 

 Molempia nauhatyyppejä voidaan myös yhdistää, kuten pauloissa, joissa päät on palmikoitu (lettinauha):


Paulat, nutukkaan paulat, ns. "paremmat" eli hervapaulat, naisen nutukkaiden kiinnittämistä varten. Malli on inarinsaamelainen eli järvisaamelainen. Kudottu nauhapirralla eli tiuhdalla. Kuvikas villavyö, värit musta, punainen ja keltainen. Paulanauhan päät vahvistettu punaisella veralla kolmiomaisesti, 4 x 4,5 cm. Paulan alkupäähän liittyy litteä palmikkonauha, ns. "ruvdu", jonka pituus 20 cm ja leveys 8 mm, pää solmittu. Paulan toisesta päästä lähtee punottu kapea (leveys 5 mm) "pärges"-nyöri, jonka pituus on 140 cm. Palmikko on 7-säikeinen, säikeissä kaksi lankaa (musta ja punainen). Nyörin päässä tupsu nyörin värisistä langoista, pituus 5,5 cm.
Saamelaismuseo Siida/ Finna

        
Kurenutukkaat
Saamelaismuseo Siida/Finna

Saamelaispuvun mallit vaihtelevat alueittani. Lisätietoa puvuista ja nauhoista löytyy esimerkiksi Oktavuohtan sivuilta, Oulun yliopiston sivuilta ja Punomon sivuilta. Postauksen alaosassa on lisää lukuvinkkejä!

Saamelaisnauhojen palmikointitekniikalla syntyy myös esimerkiksi oivallisia ystävännauhoja. Seuraavassa ohje erääseen kahdeksalla langalla palmikoitavaan nauhaan. Lopputulos on erilainen riippuen nauhojen aloitusjärjestyksestä. Kokeile eri vaihtoehtoja!

Ohje on kirjasta Nauhat ja helmet, Elise Nilsson.
                    


1. Vie oikealla reunimmaisena oleva lanka kahden langan yli ja yhden ali vasemmalle. 2. Vasemmalla reunimmmaisena oleva lanka oikealle kahden yli ja kahden ali. 3. Kiristä ja toista. Pidä huoli, että langat pysyvät koko ajan järjestyksessä.



Lankojen järjestys muuttaa lopputulosta:








Toisenlaisella tekniikalla saadaan nauhaan nuolikuvio tai ns. kalanruotokuvio. Tässä on käytetty kahdeksaa lankaa.


Jos haluat, pingota kaksi keskimmäistä lankaa tukevasti paikalleen alustaan. Tuo vuorotellen sivummaiset langat keskimmäisten välistä ja kiristä. Pingotusta ei välttämättä tarvita, vaan molemmissa käsissä voidaan pitää neljän langan nippua.


Nuolikuvio voidaan tehdä myös jollakin muulla lankamäärällä, kunhan se on parillinen (kuva alla 1-2). Nuolinauhaa ylempänä annetussa toisen nauhan ohjeessa voidaan myös vaihdella lankamääriä: jos käytetään 7 lankaa, viedään reinummainen molemmilla puolilla kahden yli ja yhden ali keskelle (kuva 3). Jos lankoja on 5, jaetaan ne niin, että toisella puolella on kolme ja toisella kaksi. Kolmen nipusta viedään reunimmainen keskelle yhden yli ja yhden ali ja sitten sama toiselle puolelle. Jos lankoja on 9,  viedään reunalanka kahden yli ja kahden eli molemmilla puolilla. Yksinkertaisin palmikko syntyy kolmella langalla tai lankanipulla (kuva 6-7).



Kuva kirjasta Lapin käsitöitä.




Lisätietoa ja lähteitä

Kirjallisuus: Barck, Åke: Sameslöjd
                  Haugen, Anny: Samisk husflid i Finnmark
                  Jomppanen, Karen: Lapin käsitöitä

Ystävännauhaa Inarista (ohje)
Luset -blogi, sisältää nauha- ja punonta-aiheita
http://www.samimuseum.fi/anaras/kulttuuri/puku.html -Inarin saamelaisten kulttuuria
http://www.samiduodji.com/5 -Saamelaisten käsityöntekijöiden yhdistys
Ellin rummut -saamelaisuuteen perustuvia käsitöitä
Poron jäljillä – pohjoisen käsityöläisiä/ tekniikoita
Saamelaisten käsitöiden kauppoja
Saamelaiskäräjien kotisivu, josta linkki mm. saamelaiseen verkkolehti Oktavuohtaan




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti